Pippoa ja röpörieskaa

Hollolalainen näkkileipä eli pitoleipä on edelleen maittava alueellinen herkku, joka nautitaan usein hämäläisen piimäjuuston kanssa. Itä-Hämeen leipäkulttuurin vahvoja edustajia ovat pitoleivän lisäksi hapantaikinaan ohrasta valmistettu pippo ja rukiista leivottu röpörieska.

Päijäthämäläiseen pitopöytään ovat usein kuuluneet lammasruuat ja ruokajuomana sahti, joka on erottamaton osa hämäläisiä pitoja. Jälkiruokana päijäthämäläinen tarjoaa leipäressua, talkkunoita ja rusinasoppaa.

Perunan kotiseutu

Perunanviljelyn ja perunaruokien kehittämisessä on Päijät-Hämeessä sijaitsevalla Asikkalan kunnalla ollut merkittävä rooli. Kappalaisena vuosina 1774–1790 toiminut asikkalalainen Axel Laurell oli perunan kasvatuksen edelläkävijä. Hän kehitti viljelytapoja, mutta myös valmistutti ja suositteli perunaa eri ruokiin, joista sitten tyypilliset perunaruuat kehittyivät. Näistä tunnetuimpia ovat lohikeitto, perunatuuvinki, perunamunavoi sekä penkkivelli.

Norri-kuppi

Norri-kuppi on päijäthämäläinen vastine irlantilaiselle Irish Coffee -kahvijuomalle. Ennen kuin isännät aikanaan pääsivät Norri-kupin ääreen, piti asioista neuvotella pitkään ja hartaasti. Kun yhteisymmärrys syntyi, kädenpuristuksen lisäksi päätös sinetöitiin Norri-kupilla. Juomaa valmistettaessa lusikka laitettiin kahvikuppiin. Pannukahvia kaadettiin niin, että lusikan pesä peittyi. Sitten päälle kaadettiin pirtua sen verran, että lusikka vielä näkyi kahvin joukosta. Sokeria sai kukin halutessaan lisätä.

Siirry takaisin sivun alkuun