Elintarviketeollisuus työllistää noin 40 000 henkilöä ja Suomessa on noin 2 100 elintarvike- ja juomateollisuuden yritystä. Näistä suuri osa oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Elintarvikeyrityksiä on Suomen jokaisessa maakunnassa Ahvenanmaalta Lappiin.

Elintarviketeollisuus

  • kehittää ja valmistaa ruokaa kuluttajille
  • jalostaa kotimaisia maataloustuotteita ja tuontiraaka-aineita
  • harjoittaa elintarvikkeiden vientiä ja tuontia
  • vaalii ruokakulttuuria
  • työllistää elintarvikkeiden valmistuksessa, alkutuotannossa, jakelussa ja kaupassa sekä välillisesti pakkaus- ja koneteollisuuden, viestinnän ja julkisen hallinnon palveluksessa
  • vahvuutena asiakkaiden tarpeiden tuntemus, luotettavuus, osaaminen, korkeatasoinen teknologia ja pitkät perinteet
  • tavoitteena huolehtia ruuan laadusta kaikkina aikoina

Sopimustuotanto kattaa suuren osan Suomen maataloustuotannosta

Jotta elintarvikevalmistaja voi olla varma raaka-aineen saannistaan, se tekee viljelijöiden kanssa sopimuksia tiettyjen kasvien viljelemisestä tai eläinten kasvattamisesta. Sopimuksiin on sisällytetty laatutavoitteita, ja hyvästä laadusta maksetaan tuottajille parempi hinta.

Elintarvikeyritykset voivat ostaa tarvitsemiaan raaka-aineita myös keskusliikkeiltä, jotka ovat ostaneet ne edelleen viljelijöiltä. Kotimaisten raaka-aineiden lisäksi elintarviketehtaat käyttävät myös ulkomailta tuotuja raaka-aineita. 

Omavalvonta on tuoteturvallisuuden perusta

Omavalvonnalla tarkoitetaan yritysten itsensä tekemää, järjestelmällistä ja jatkuvaa elintarvikkeisiin liittyvää valvontaa. Yritys varmistaa omavalvonnalla, että sen varastoimat, valmistamat ja myymät elintarvikkeet ovat elintarvikesäädösten mukaisia.

Elintarviketeollisuuden omavalvonnassa tarkkaillaan muun muassa raaka-aineiden ja elintarvikkeiden laatua eri valmistusvaiheissa, kuumennus-, jäähdytys- ja säilytyslämpötiloja sekä työvälineiden ja koneiden puhtautta.

Avainasioita omavalvonnassa on, että tuotantoon ja tuotteisiin liittyvät vaarat on tunnistettu ja kirjattu omavalvontasuunnitelmaan. Elintarvike- ja terveydensuojelulaki velvoittavat elintarviketehtaat laatimaan omavalvontasuunnitelmat.

Toimintaohjeet laaditaan siten, että vaarat hallitaan. Ohjeita on monentyyppisiä: menettelyohjeita, reseptejä, valmistus-, työ- ja valvontaohjeita.

Kunnalliset viranomaiset, esimerkiksi elintarvike- ja terveystarkastajat, valvovat yritysten omavalvontaa. Elintarviketeollisuuden laadunvarmistus koostuu omavalvonnasta ja hyvistä tuotanto- ja toimintatavoista.

Elintarvikeyrityksissä on yleensä erikseen laadunvalvonnassa työskenteleviä ihmisiä, jotka tarkastavat muun muassa tuotteen ulkoisen laadun, ulkonäön, pakkauksen asianmukaisuuden jne. He ottavat näytteitä elintarvikkeista eri valmistusvaiheissa ja pakkauksista tarkempia tutkimuksia varten. Valmistuserät arvostellaan vielä aistinvaraisesti. Tällöin arvioidaan ruuan makua, hajua, ulkonäköä ja rakennetta. Osa laadunvalvojan ottamista näytteistä voidaan analysoida nopeasti tehtaan laboratoriossa.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan

Elintarvikkeita jalostavat yritykset tekevät koko ajan tuotekehitystyötä. Markkinoilla olevien tuotteiden ominaisuuksia ja laatua voidaan useinkin parantaa. Jatkuva kilpailu sekä kuluttajien toiveet ja odotukset vaativat myös, että uusia tuotteita ideoidaan koko ajan.

Elintarvikealaan liittyvä tutkimus on korkeatasoista. Elintarviketutkimuksessa teollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on tiivistä. Elintarviketeollisuuden mielenkiinto kohdistuu erityisesti ruoan terveysvaikutusten eli funktionaalisten ominaisuuksien tutkimiseen ja uusien ympäristöystävällisten raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien hyödyntämiseen.

Lue lisää elintarviketeollisuuden toiminnasta Elintarviketeollisuusliiton sivuilta: etl.fi

Elintarviketeollisuuden kehittyminen Suomessa

vuosi mitä tapahtui?
1756 Ensimmäinen sokeritehdas
1810 Juomateollisuus
1850 Kauppamyllyt ja liha-alan yritykset
1880 Makeisteollisuus, leipomot ja meijerit
1920 Useimmat tuotannon alat jo perustettuina
1930 Osuustoiminnalliset teollisuusyritykset
1940 Pula-aika
1950 Raaka-aineiden tuonti, kahvinpaahtimot
1960 Tuotannon kasvu ja tekninen kehitys
1970 Joukkoruokailu
Valmisruokateollisuus
Jalostusasteen kasvu
Tuotannon ja pakkausten modernisointi
Merkkituotteet ja mainonta
Elintarvikevienti Neuvostoliittoon
1980 Atk-ohjatut prosessit
Toimialarationalisointi
Kansainvälistyminen
Yritysfuusiot
1990 Yhdentyvään Eurooppaan
1995 EU:n jäseneksi
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet
T&K -panostus (tutkimus- ja kehittämistoiminta)
2000 Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia
Laajentuminen naapurimaihin
2003 Suomeen tulee ulkomainen kauppaketju, mikä aiheuttaa hintakilpailua
2008 Ruuan hinta nousee maailmalla, mikä vaikuttaa myös Suomeen

Siirry takaisin sivun alkuun